Koettelemuksia

Olin opiskelijoiden kanssa retkeilyllä. Siellä sattui  hyvin erikoinen juttu.

Söimme vähän eväitä ja sitten  lähdin  toisen opettajan kanssa  kävelemään pitkin matkailualueella olevaa  polkua. Kävelimme  2-3 km lenkin, jonka jälkeen palasimme  takaisin  eväidensyöntipaikalle. Siitä sitten  lähdin  ensimmäistä autokuormaa  ajamaan kohti oppilaitosta.

Minulla oli jano, joten kaivon eväslaukustani limsapullon esille. Ihmettelin, mitä siellä on ....

Sitten tajusin, että  kävelymme aikana oppilaat olivat menneet minun henkilökohtaiselle eväslaukulleni ja avanneet avaamattoman limsapullon ja  sulloneet sinne pulloon sisälle  sopivaksi  nakertamansa  grillimakkaran.

Opiskelijoilta loppui koulu siltä osin, mutta aamulla minulla on heille  englannin kieltä. Saatan kuitenkin  puhua myös suomea ja satakuntaa.. On ehkä nostettava asiasta prosessi ja haloo. Jos  syyllistä ei heti löydy, eteen voi tulla aika hankala ja tuskainen tie  opiskelijoille. Olen normaalisti kiltti ja rauhallinen  ihminen. Minä en kuitenkaan siedä , että minun laukkuuni mennää. En siedä myöskään  sitä asiaa, että  ruokaa  käsitellään leikkikaluna. 

Ja tietenkin olen loukkaantunut ja nöyryytetty. 

Enää  kolme  vuotta eläkkeelle.  Saatan informoida teitä jatkossa, jos prosessi etenee mielenkiintoisten vaiheitten  läpi.

Sibeliusakatemian uudet torvet soivat jo vienosti

Älymystön  mielestä vaalin tulos oli epäkelpo. Heistä on mielenkiintoista  leikitellä ajatuksella,  että kansalaisten  asemesta eduskunnan olisivat  valinneet vasenkätiset, silmäpuolet, metsätalousinsinöörit, Kustavissa  syntyneet merimiesten lesket,  taikka  homosuhteessa  eläneet Tanskan Doggit

Tähän  leikkimieliseen  mitäs, jos - leikkiin  ovat osallistuneet Yleisradion lisäksi kaikki muutkin sellaiset kansanosat, joilla ei  ennen vaaleja ollut  mitään käsitystä siitä, kuinka hullusti asiat Suomessa todella ovat. Vaalituloksen suurin funktio ei olekaan uuden Eduskunnan  saaminen valtakuntaan. Suurin funktio lienee siinä, että  lopputuloksesta edes  joku  kauhistuu. Kauhistuksesta  voimme päätellä  todellisuuden.

Voimme tietysti  tarkastella  vaalitulosta myös Platonin luolavertauksen avulla. Joukko istualleen sidottuja   valtaansa menettäneitä tuijottaa  kohti luolan takaseinällä  loimuavia   valoja ja varjoja ja  päättelee  niistä luolan ulkopuolella vallitsevan todellisuuden   olemusta. Voimme tietysti riemuiten seurata, kun  sosialidemokraattisen aate-luolan  ulkopuolella käynyt Mikael Junger  vaalien jälkeen palaa takaisin luolaan  kertomaan ministeri Paaterolle, mikä todellisuus ulkopuolella vallitsee.

Samoin kuin Platonin esimerkissä, tässäkin tapauksessa totuudenpuhujat  leimataan  auringon valon sokaisemiksi ja  ulkona vallinneen kapitalismin  turmelemiksi

Minä onnistuin karttamaan ehdokasta, joka lopulta sai nelinkertaisen äänimäärän omiin arvioihini  verraten. Minä siis olen siinä onnellisessa asemassa, että kauhistuin etukäteen, ohjasi  ääneni pois ja kauhistuin  takakäteen, kuinka oikeassa olisin  ollut. Näissä vaaleissa voittajan puolella oleminen ei välttämättä ollutkaan mikään mairitteleva teko, ainakaan minun kannaltani. Näissä  vaaleissa oli  oikeastaan tyylikästä olla hävinneiden puolella.  Nyt on mahdollisuus kansanjoukkojen seasta  vinoilla  niille viidelle tuhannelle, jotka olivat  sitä mieltä että  Oikea parlamentin paikka  Helsingin sijan on Viitasaaren ABC  ……… ja niille  tuhansille, jotka olivat sitä mieltä, että  valtakunnanoikeudessa  saatu linnatuomio pätevöittää edustustehtäviin.

Sisälläni  asuva pieni satakuntalainen pihatontun  näköinen  hölmö egoni  kihertää  oikeastaan riemuissaan kun puheenjohtaja Arhinmäki aloitta YT – neuvottelut omassa  organisaatiossaan  ja vie ne ilman nupinoita päätökseen. Siinä saattaa olla  lopulta luottamuksen ja konsensuksen siemen.  Mukavaa olisi  kuitenkin kuulla tarkemmin se, kuinka toveri Arhinmäki perustelee YT- neuvottelujen  tarpeen. Tälläkin kertaa voi tietysti   syyttää pörssipelureita ja osakekeinottelijoita ja kapitalisteja.

Äitini oli eilen puhelimessa nyreänä. Posti ei ollut  ilmestynyt  haja-asutusalueen laatikkoon. Postista  oli kerrottu, että  henkilökunta on niin ylirasittunut ja ahdistunut, että postin  jakaminen ja  töiden tekeminen  ei tahdo millään onnistua. Äitini antoi  ymmärtää puhelimessa, että  kyseisellä ilmiöllä ja käydyillä vaaleilla  olisi  jotain tekemistä  toistensa kanssa. En tohtinut kiistää ajatuskuviota .

Helmi

Kirjoittajalla on tänään helmihäät. Häät olivat  aikoinaan huhtikuussa, mutta  niin kuulemma sanotaan, että kun 30 vuotta tulee täyteen yhteistä taivalta, niin sitten puhutaan helmihäistä.

Vaimo sai  häälahjaksi  mummomallisen polkupyörän. Minä en saanut mitään. Tai en ole ainakaan vielä saanut. Onhan  tässä päivää jäljellä. Merkit kuitenkin viittaavat siihen, että  kärsivällisyydestä ja kestämisestä onnitellaan  meilläkin perinteisen tavan mukaan naispuolista yhtiöosakasta.

Tämmöinen  aika kultaa muistot helposti. Hääpäivänä oli pilvistä ja loskaista. Kirkon pihassa oli sohjoa 15 cm. Hääautona toimineen Mersun ylävesiletku katkesi matkalla kirkkoon. Ja  itsetilaisuus oli  karata käsistä heti alkuunsa, kun sulhanen luuli kirkkoon puhuttua valokuvaajaa  kuokkavieraaksi ja meinasin heittää pihalle.

Mutta muuten  meni ihan hyvin. Mennessä bachin  D- molli fuugaa, sillä  ei siinä vielä osannut tulevia riemuja  etukäteen  tuulettaa. Palatessa  sitten perinteistä sikojen esiinmarssia laulunäytelmästä  Kesäyön Unelmia.

Mutta helkkarin moinen aika se on. Tosin, eilen oli  vierailulla residenssissä pariskunta, joka  kesällä tulee olleeksi naimisissa 62 vuotta.

No,  illalla sitten   näimme televisiossa vähän toisenlaisia  suhdeseikkailuja. Siellä oli  uusi versio Maajussille  morsian - formaatista. Oli helppo kuiskutella katsomossa, että tuosta ei kyllä synny  kestävää liittoa. Vuoden jos yhdessä pysyvät, niin hyvä on..

Aikaisemmin julkaisematon kirjoitus viime viikolta

torstai.. 


Televisiossa  on kuulemma herroja  tentissä. Heiltä kysytään  asioita ja  kansakunta  arvioi tiukasti, kenen  messiaan alamaista kannattaisi äänestää, jotta  opetuslapsi sitten kuuliaisesti  äänestäisi  tänään nähdyn  suurvisiirin  mielen mukaan.

En ole katsonut  yhtään  vaalitenttiä. Olen käynyt äänestämässä etukäteen, joten minuun ei voi enää vaikuttaa, enkä minä voi enää vaikuttaa. Minä olen äänestänyt  niin, että koneisto itkee ja tuskailee, koska  olen heidän ulottumattomissaan.

Välmerellä mustat muslimit olivat veneessä äänestäneet ja äänestystuloksen mukaisesti heittäneet  12  kristittyä mereen. Ah... maginen luku. Muslimit olivat ilmeisesti  ajatelleet, että veneessä  seilaa kohti Italiaa ja EU -taivasta   12 opetuslasta  jollekin kristitylle messiaalle. Olivat   sitten  Allahin uskoiset tehneet Herodekset ja varmuuden vuoksi riipaisseet kristityt  mereen, ettei  uusia jumalia synny. Tai sitten heille oli ainoastaan syntynyt riitaa siitä, mille rakennustyömaalle kukinkin menee uutta elämää aloittamaan.

Tänään retkellä nuoret miehet kertoivat suureen ääneen  naisjuttujaan. Se  mölinä häiritsi  isäntänä  toimineen  esittelijän  esitystä. Kun syntyi sopiva väli mölinälle, kysyin  suuriäänisemmältä, kuinka monta niitä oikein  hänellä on ja haluaisiko hän niistä meille kaikille kertoa? Poika vastasi, että hänellä on  jokasormelle nainen ja   pari vielä  varpaillekin. Poika  jatkoi, että ne on lisäksi  kaikki vielä ilmaisia, toisin kuin sulla.

Minun olisi tietenkin pitänyt pahastua  nuoren miehen sanoista, varsinkin kun  kokemukseni maksullisista  naisista  ovat  olemattomat. Käsitin puheenkerran  aikamiehiltä opituksi sananparreksi, diskurssiksi, jota sopivassa tilanteessa toistetaan. Mielessäni kuitenkin  kävi ajatus siitä, että jos olisimme olleet aavalla merellä , gigolot olisi äänestetty  yli laidan.

Paluumatkalla kyseinen nuorimies sitten  kittasi  energiajuomaa niin paljon, että  lopulta oksensi  ensin eväspussinsa  täyteen ja sitten kun pussi ei enää kestänyt  hapokasta mössöä, oksensi auton lattialle.

Oksettava päivä.

Omituinen ilta

Olin pyöräilemässä, enkä saanut  lihaksiani kipeiksi . Se  oli omituista ja pelottavaa. Kurkkuni sain kipeäksi, mutta en  yhtään lihasta..

Illemmalla sitten  jo olin henkisesti kipeä senkin edestä, kun katselin vaalitulosta. Jos  tällä maalla on mennyt huonosti tähänkin asti, niin nyt se  pershuru vasta  alkaa. Puheenjohtaja Sipilä sain  sökötermiä käyttäen ” värin pintaan” . Nyt on paha pihistää ja perskortilla pelata. Ehkä Persukortilla, mutta joka tapauksessa, Sipilä voisi yhtä hyvin sanoa, että otetaan uusi  jako.

Onhan tässä sentään iloisiakin  asioita. Jouni Backman ei enää ole mukana. Toisaalta taas Jukka Gustafsson  on mukana.  Iloon sekoittuu tuskan kyyneliä.

Iloisin asia lopulta on tietenkin se,  että sahamies Hakkarainen valittiin uudelleen eduskuntaan.  Hänen rinnallaan muut  läpimenneet voivat tehdä vertailuja ja todeta, että  ei tässä nyt sentään ihan  hullummasta päästä olla.

EFQM

Olin laatuseminaarissa.  Meno oli laadukasta. Saimme  ilmaisen lounaan, joten hengenravinto  ei joutunut  ruumiissani yksinään pyöriskelemään. Keittiövuorossa  olleella D- kuppi -kokoisella  toisenasteen  opiskelijattarella oli  ruokaa jakaessaan  päällään paita, jossa luki  "  Fuck it ! "   Kehoitus sai minut mietteliääksi. Ensin ajattelin, että neitokainen  tarkoittaa omaansa, mutta koska hän oli selvästi alle ajokortti-iän, tulin siihen lopputulemaan, että  keittiövuorossa ollut neitokainen tarkoittaa sitä lopputuotetta, jota hän  meille tarjosi lautaselle.

 Sanajargon sai kuitenkin  miehen väsyneeksi. Otteeni herpaantui. Söin  ja ryhdyin metsästämään  huolenpitoa ja laadukasta toimintaa.

Kuten yleistä on, flunssa menee  joskus  aina silmiin ja ne tulehtumaan. Antibiottikuuri silmille ja  tiivistä  ripaskaa, jossa  ensin tiputetaan kahden tunnin välein  silmiin   lääkettä, sitten  kolmen tunnin välein ja lopulta  viikon päästä enää kolme kertaa päivässä.

Koska vapisevan vanhan seniorikansalaisen on vaikea  tähdätä omaan silmään  malkaa, saatika sitten edes lääketippaa,  valitsin  seminaariväen  joukosta  sopivia ja  empaattisia hoitajaleidejä, joiden armoille kallistin itseni ja pyysin että minua hoidettaisi. Asiasta  muodostui jonkin sortin kisa, sillä paluumatkalla seurueeseen kuulunut  rouva sanoi huomanneensa, että häntä ei sitten tarvittukaan  hoitoja antamaan.

Palumatkalla palokunta ja poliisi sulkivat tiemme. Piti kiertää 40 km lenkki naapuripitäjän kautta, koska tiellä oli keveitä ja raskaita autoja  poikittain ja päällekkäin. Kiertotie oli huonoa, mutta ainakin tunsimme olevamme hengissä.

Päivän päätteeksi sitten anglosaksisen filologian lehtori  ilmoitti puhelimitse sairastuneensa   kuukaudeksi. Kymmenen sekunnin pohdinnan jälkeen esimies teki minusta  ko.  alan  täysivaltaisen lehtorin. Kaikki  pahat työni  Helmi Kyytsösen oppitunneilla tulevat näin moninkertaisesti kuitatuksi.  Samalla tajusin heti viiltävän  selvästi sen, mitä  toisenasteen  oppilaitoksen ruokalassa  nuoren tytön  paitateksti tarkoitti.

Nyt teki minunkin  mieleni huudahtaa : " Fuk it ! "  Siis , kirjoitettuna Fuck it !

Ehkä  yritän nopeasti hankkia  median välityksellä englantilaista kuivaa humoria ja  viiltävää sanataitoa.

Aamulla klo 8.00 olen tulessa ensimmäisen kerran .

Good bless The Queen  and if it is suitable for Him, also me !

SOTE -palvelujen käyttöharjoitus

Viikon  kestänyt flunssa meni sitten lopulta silmiini asti. Ensin  punoitti toinen silmä ja sitten kohta  alkoi toinenkin  oirehtimaan. solidaarisuudesta.

Niinpä  minä olin  melko merkillinen näky lauantai-aamuna. Soitin tutulle eläinlääkärille  ja kysyin, mikä mahtaa olla lopullinen kohtaloni, kun silmä on kuin  sian pyllyreikä. Hän sanoi, että  silloinhan se on erittäin kaunis.  Minä väitin vastaan ja sanoin, että  kohta silmäni on kuin Johannes Virolaisen  silmä, verestävä puukon viilto. Eläinlääkäri valitteli, että häneltä jäivät aikoinaan nuo  silmätautiopin  luennot  vähän ohuiksi,  kun  harvemmin  kotieläimillä niiden kanssa  joutuu painimaan.

Jopa minä käsitin sen, että keväinen aurinko ja kirkkaus  vaihtuvat   nyt terveyskeskuksen kauhuihin.

Lääkärinä oli nuori nainen, jonka jotenkin yhdistin oman hammaslääkärini sukuun. Sellainen  ei ole parasta rauhoituslääkettä lääkärikammoiselle..

Selitin hänelle vaivani. Hän ei kaivanut silmämunaani ulos päästäni, hän ei terävällä piikillä tutkinut  silmääni, eikä hän tehnyt mitään muutakaan etukäteiskauhuskenaarioissani  miettimääni juttua.

Hän sanoi, että bakteeritulehdus. Hän kirjoittaa lääkettä.

- voiko keväinen  pöly olla vahingollista silmälleni ?

- No, jossain tapauksissa kyllä

- Voiko siivouspöly olla  vahingollista  silmälleni ?

- Jossain tapauksessa  kyllä.

- No kun meillä on tänään siivouspäivä, niin saisiko tuon  kirjallisesti ?

Nuori naislääkäri oli hyvin huvittunut ja sanoi olevansa naisena periaatteessa  solidaarinen muille naisille, eikä tässä tapauksessa  nähnyt  ehdottomalle  siivouskiellolle mitään  perustetta, kunhan joku annostelee  lääkettä 3 tunnin välein silmääni.

Sain minä hänet nauramaan ja samalla itseni vähän rauhoittumaan, kun en minä osaa niissä huoneissa oikein levollinen olla. Silmätaudeissa on sekin  mukava puoli, että  tutkiva  nuori naislääkäri  katsoi tarkasti silmiini ja tuli hyvin lähelle katsomaan.

Odotushuoneessa oli tuttu golfkaveri odottamassa vuoroaan. Hänelläkin oli ollut flunssa ja nyt silmät punaisina. Näytin hänelle reseptiäni ja sanoin, että kun pyydät tuota tippaa, teet vaikutuksen. Sanoin kaverille vielä, että  sain siivousvapautuksen  lääkäriltä kahdeksi päiväksi tuon tulehduksen vuoksi ja että hänenkin kannattaa ehdottomasti pyytää semmoinen.

Työhön , työhön Lapatossu..!!!

Joku  aviisi kirjoitti eilen  työhön menon esteistä. Oli nyt  löydetty uusi sellainen este ja sitä esiteltiin lukijoille.  Esittelemässä oli joku " Rane", joka sanoi, että töitä olisi vaikka kuinka, mutta  kun ei voi mennä, kun on noita työllistymisen esteitä.

Sitten selitettiin, että työllistymisen este Ranelle ja  kymmenille tuhansille muille on ulosotto.

Kun minä olin  nuori, elettiin semmoisessa yhteiskunnassa, jossa yritettiin maksaa kaikki velat pois. Jos semmoisia  oli  sitten syntynyt, niitä ekasta tilistä aina yritettiin maksaa kavereille. Jos oltiin velkaa jollekin  firmalle taikka yhteisölle, saatettiin asia päästää uslosottoon varojen puutteessa, mutta  ensi tilassa ne yritettiin  maksaa, vaikka sitten ulosoton kautta. Suojaosuus jäi kuitenkin ulosoton jälkeen käteen. Siihen ei pysty edes työnantaja kuittausoikeudellaan, jos vaikka siihenkin suuntaan olisi päässyt velkaa syntymään.

Nyt Rane ja kumppanit ovat sitä mieltä, että koska sossusta saa ilman työn vaivaa ja raadantaa rahaa enemmän kuin  työnteosta ulosoton jälkeen, töihin ei kannata mennä. Nämä Ranet sitten kieltäytyvät  tarjotusta työstä, koska  asetettu karenssi ei heitä juurikaan hätkäytä, sillä vaikka työttömyyspäivärahaa  ei saisikaan karenssin  vuoksi, niin sossusta  saa , eikä siihen  iske kiinni vouti.

Eikä velkoja tarvitse koskaan yrittää maksaa, jos se tuntuu ikävältä ja mahdottomalta.

Sairaana

Olen oppinut viimein kutsumaan sairaslomaa sairauslomaksi. Nyt opettelen kutsumaan sitä virkavapaaksi. Ei se  kuitenkaan vielä minulta luonistu. Virkavapaus  kuulostaa siltä kuin henkilö olisi tekemässä  väitöskirjaa taikka virkavapaalla sen vuoksi, että hoitaa juuri silloin kotipitäjänsä  kotiseutuarkiston järjestämistä, ja kun se on tehty, palaa taas omaan  tuttuun työhönsä.

Minä olen siis virkavapaalla. Paljoa ei sentään uskalla puuhastella, sillä virkavapauteni syynä on sairaus. Tämä kirjoittaminenkin on luultavasti kiellettyä, samoin kun naamakirjassa  käynti. On vain oltava.

No kurkkuni on  nyt  kuin santapaperia ja kitalakeni muistuttaa turkkilaisen rekkakuskin  auton naftasäiliön  korkin päälle laittamaa  nahkarukkasta. Mitään ei voi sydä, mutta vastaavasti mikään ei tule ylöskään. Paino  menee alas ja lujaa. Ei pysty juuri edes puhumaan. Pystyn siis kirjoittamaan, lähettämään tekstareita ja puuhastelemaan  käsilläni jotain.

Ehkä ryhdyn puuhastelemaan.

Ostin nimittäin  kevään kunniaksi kuvan esittelemän akku-isku-porakone setin, ynnä salkullisen  oheistuotteita. Kaikki porakoneeni ovat olleet aina  huonoja, muilta lainattuja ja mihinkään  järkevään työhön sopimattomia. Ajattelin, että ostan vielä kerran yhden , ja sitten saa porakoneiden puolesta olla. Jos  sitten vielä tarvitsee porata, minä itken

Nyt  olisi hyvä virkavapaapäivä porata ja ruuvata, mutta en millään keksi mitä  poraisin ja ruuvaisin. On äänestetty huvimajaa, mutta  kaadoin sen veto-oikeudellani. On ehdotettu sitä, että taulut jatkaisivat  residenssissä vaelteluaan ja  tekisin muutamia  sieviä ja tarkkaanharkittuja reikiä kiviseiniin. Olen siitäkin kieltäytynyt

Mutta mukava olisi jotain porata, iskulla taikka ilman. Minä tiedän, että freudilainen alitajuntani  työstää koko ajan ongelmaa. Poralaitteiston hankintaa seuraavana yönä minä nimittäin porasin armottomasti  koko yön unissani. Tuskin koskaan on työnteko edes unissa ollut niin  todellista, helppoa ja  antaumuksellista. Nyt unet ovat väistyneet ja ajattelin, että on syytä ryhtyä tositoimiin. Ajattelin  ensin porata  takkapuuna  käytettyyn koivuklapiin reikiä vieriviereen , kunnes saa itseni  väsyksiin. Sitten  niihin reikiin voisi  ruuvata ruuveja joihin olisi kiinnitetty siimanpätkiä. Niistä siimoista voisi sitten sen klapin  ripustaa olohuoneen kattoon ja antaa sen siinä   kellua mobilena. 

Ehdotuksia otetaan vastaan  muistakin harjoituskohteista. 

Idän näytelmät

Idän tie oli  kuiva ja hyvä ajaa. Pääsiäinen sujui kaikin puolin turvallisissa  merkeissä. Joensuun kaupunki näytti taas  hellät  heilinkasvonsa. Ihmettelemistä riitti.

 Kaiken pohja oli kuitenkin se, että osasimme  pysyä pois Rantakylän ja Utran maisemista. Pysyttelimme  ruutukaavalla ja kun halusimme jännitystä elämään, menimme Niinivaaralle.

Pitkänäperjantaina torilla esitettiin    2000  vuotta vanha  action -performance, jonka päätähdelle kävi  jälleen kerran huonosti. Esitys oli vakuuttava, todentuntuinen ja aika ahdistavakin. Päähenkilö  kertoi kaiken tuskansa  keskellä  lupauksia paremmasta. Hän vakuutti, että jos vaikka nyt  näyttääkin  pahalta, tulevaisuudessa kaikki on hyvin ja ikuinen  onni kohtaa  ihmispoloista.

Lauantaina sitten torin oli vallannut vähän toisenlainen ristinsaatto. Kaikki poliittiset  puolueet olivat  pystyttäneet  ilveilykojunsa  ja julistivat  armoa, pelastusta ja ikuista onnea. Kommunistit olivat säästäneet vanhan punalippunsa ja olivat liikkeellä vanhalla Ladalla. Muut puolueet olivat liikkeellä  asuntoautoilla, joiden kylkiin oli teipattu  suuria kuvia tarjolla olevasta pelastuksesta.

Pyöreä naiskansanedustaja jakoi narsisseja  pakettiauton perästä. Demareilla ja persuilla tuntui olevan tarjolla postikortteja. He ilmeisesti metsästivät sitä kohderyhmää, joka  vielä postikortteja lähettää ja niillä iloa  muille tuottaa.Ja onhan se kätevää, kun  kesälomareissulla  Kreikasta laitaa  lomaterveisensä Suomeen vaalipostikortilla, jonka etupuolella  julistetaan Kreikka ja muut PIGS-maat  alimpaan kadotukseen.

No, minä kyllä taidan uskoa perjantaina esiintyneen miehen lupauksia ennemmin kuin lauantaipäivän höttö-unelmia. Teatterina tämä vaalitouhu menettelee, mutta siinäkin lajissa  Shakespeare tarjoa  parempaa vastinetta  juonittelulle, korruptiolle, vihalle ja kavaluudelle. Ennen kaikkea, Shakespearen näytelmän jälkeen voi hengähtää, että tuohan oli keksittyä tarinaa yhden  miehen päästä.

Lauantaina  kaikki tuntuivat olevan  torilla hyvin tosissaan liikkeellä. Siksi lauantain  näytelmä lopulta taitaa  olla perjantain näytelmää pelottavampi asia.

Teoria huhtikuun ensimmäisen ratoksi

Minulla  on opiskelijana kaksi sellaista kaveria, joiden vanhemmat ovat opiskelleet täällä  samassa oppilaitoksessa ja pariutuneet täällä ja laittaneet jälkikasvunsa  ilmeisesti alulle välitunnin aikana patjavarastossa jumppasalin  perällä.

Kumpikin  rakkauden helmi  on jostain syystä myöhemmin sitten kehittynyt hyvin hankalaan ja pirulliseen suuntaan. Kumpikin opiskelija vaatii  suuret määrät  erityishuomiota ja ohjausta. Kummallekin  nuorelle normit ovat  sisäistämättömiä  ja niiden noudattaminen on vaikea. Kummankin  kohdalla  esiintyy myös  suunnattonta ilkeyttä.

Kehittelin tässä asiasta teorian. Jos kaksi nuorta opiskelee samassa oppilaitoksessa ja huomaavat  tykästyvänsä toisiinsa ja sen seurauksena pariutuvat, niin  ko  rakkauden hedelmä on syytä laittaa johonkin  muuhun oppilaitokseen 20 vuoden kuluttua. Sillä tavalla hänestä kasvaa  mukava ja rauhallinen  nuori, jonka kykyjä yhteiskunta voi  käyttää täysimääräisesti.

Jos taas tämä nuori laitetaan vanhempien oppilaitokseen  opiskelemaan, joku ihmeellinen basilli taikka karma taikka  luonnolaki aiheuttaa sen, että jälkikasvulla  on ongelmia. Eihän perunaakaan  saa  samassa paikassa kasvattaa  kymmeniä vuosia, vaan   kasvilajia pitää välillä vaihtaa.